Jätehuolto ja kiertotalous

Jätehuolto on ihmisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava ydinpalvelu sekä keskeinen osa kiertotaloutta ja yhdyskuntien infrastruktuuria. Sen avoitteet ja eri toimijoita koskevat vastuut ja velvoitteet on säädetty jätelainsäädännössä.

Syntypaikkalajittelu ja kierrätys ovat keskeinen osa kiertotaloutta.

 

Suomessa on pitkät perinteet materiaalien kierrätyksestä. Biojätteen, paperin, lasin, metallin ja muiden pakkausten keräys ja kierrätys ovat kattavaa ja tehokasta. Kotitalouksien kierrätyskelvoton sekajäte hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Kuntien jätelaitokset huolehtivat kotien jätteistä
Kotitalouksien jätehuolto on kuntien vastuulla. Lisäksi kuntien kuuluu huolehtia julkisen palvelutoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutustoiminnan yhdyskuntajätteistä.

Viidesosa yhdyskuntajätteistä kuuluu elinkeinoelämän itsensä hoidettavaksi. Yritykset järjestävät tuottamansa jätteen hyödyntämisen. Kunnalla on kuitenkin toissijainen vastuu elinkeinoelämän jätteistä, mikäli nämä eivät saa haluamaansa palvelua kohtuudella markkinoilta.

Kuntien tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä. Sitä varten on perustettu kuntien yhteisiä alueellisia yksiköitä – osakeyhtiö-, kuntayhtymä- tai liikelaitosmuotoisia jätelaitoksia. Jätelaitoksilla on resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön ja kiertotalouden edistämiseen. Jätelaitokset palvelevat kuntiensa asukkaita tasapuolisesti.

Kuntien jätelaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä yksityisten yritysten kanssa. Jätelaitokset ostavat tarvitsemansa palvelut, esimerkiksi kuljetuspalvelut, yksityisiltä yrityksiltä kilpailuttamalla ne julkisina hankintoina. Jätelaitosten liikevaihdosta keskimäärin 60 % muodostuu kilpailutetuista hankinnoista. Tehokas ja taloudellinen toiminta koituu kuntalaisten parhaaksi.

Tuottajilla suuri vastuu yhdyskuntajätteen kierrätyksestä
Monissa tuoteryhmissä sovelletaan niin sanottua tuottajavastuuta. Tuotteiden valmistaja tai maahantuoja vastaa käytöstä poistettujen tuotteidensa keräyksestä, kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. Tuottajavastuun tavoitteena on tehostaa materiaalien kierrätystä ja ohjata tuotesuunnittelua niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän.

Tuottajavastuu on käytössä paperin, pakkausjätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, paristojen akkujen sekä autonrenkaiden ja romuautojen jätehuollossa. Kuntien jätelaitosten lisäksi myös tuottajayhteisöillä on keskeinen rooli yhdyskuntajätteiden kierrätyksen järjestämisessä.

Kuntien jätelaitoksilla ja tuottajayhteisöillä on hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanottoa varten maan laajuiset ekopisteiden ja jäteasemien verkostot. Lisäksi erilaisia jätteitä kerätään tempausluonteisilla keräyksillä.

Kuljetus kiinteistöiltä
Kotitalouksien jätehuolto perustuu tehokkaaseen logistiikkaan – jätevirtojen hallintaan keräyksestä ja kuljetuksesta kierrätykseen ja hyödyntämiseen. Kunnan jätehuoltoviranomainen päättää, hoidetaanko jätteiden kuljetus kunnan jätelaitoksen kilpailuttamana vai kiinteistönhaltijan järjestämänä. Päätöksen tulee perustua jätelaissa määriteltyjen edellytysten täyttymiselle.

Kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus on edullista ja tasapuolista kaikille kuntalaisille. Kuljetushinnat ovat tutkitusti 20 – 40 prosenttia edullisemmat kuin kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa syntyy myös vähemmän raskasta liikennettä, kun jätteenkuljetukset hoidetaan keskitetysti. Näin jätteenkuljetuksen päästöt vähenevät 15 – 30 prosenttia.

Kunnan kilpailutus tarjoaa uusille yrityksille aloitusmahdollisuuden, tehostaa kuljetusyritysten toimintaa ja mahdollistaa innovaatioiden käyttöönottoa, esimerkiksi biokaasu- ja hybridikuorma-autot. Pienetkin paikalliset yritykset pärjäävät keskitetyssä kilpailutuksessa, kun urakka-alueet suunnitellaan ja aikataulutetaan yrittäjien toimintaan sopiviksi. Tutustu jätteenkuljetuksen hankinnan ja kilpailutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Kilpailutetun kuljetuksen myötä jätehuollon ja jätehuoltomääräysten valvonta on kattavaa ja tehokasta. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa jäte päätyy sinne, minne se kuuluukin.

Paikoin on käytössä vielä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tällöin kiinteistön haltija sopii kuljetusyrityksen kanssa jätteen toimittamisesta kunnan järjestämään kierrätykseen ja hyödyntämiseen. Järjestelmä on jäämässä pois käytöstä, koska se ei mahdollista eurooppalaisen mallin mukaista, vaatimukset täyttävää ja pitkäjänteiseen toimintaan perustuvaa jätehuoltojärjestelmää.

Kierrätys lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi
Jätteiden biologinen kierrätys on merkittävä osa kiertotaloutta. Biologisella käsittelyllä, kompostoimalla tai mädättämällä lajiteltu ja kerätty eloperäinen jäte muunnetaan lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Samalla biolaitoksessa muodostuu biokaasua tai muita uusiutuvia polttoaineita, joita voidaan käyttää ajoneuvopolttoaineena tai sähkön tuotannossa.

Biolaitoksissa käsitellään asumisen, kaupan ja teollisuuden elintarvike-, puutarha- ja muita biohajoavia biojätteitä sekä puhdistamolietteitä. Kuntien jätelaitokset ohjaavat vuositasolla noin 400 000 tonnia erilaisia biojätteitä biolaitoksiin.

Lajittelu materiaalien talteen ottamiseksi
Jätteiden kierrättäminen perustuu lähtökohtaisesti lajitteluun ja erilliskeräykseen. Kuitenkin myös sekajätteestä voidaan ottaa lajittelulaitoksissa talteen kierrätysmateriaaleja.

Mekaanisella käsittelyllä kuten murskaamalla ja seulomalla pyritään jätteestä erottamaan kierrätettäviä fraktioita ja muokkaamaan jätettä energiana hyödynnettäväksi. Mekaanisiin lajittelulaitoksiin ohjataan muun muassa rakennus- ja purkujätettä sekä suurikokoista kotitalousjätettä.

Energiahyödyntäminen korvaa fossiilisia polttoaineita ja lisää energiaomavaraisuutta
Kierrätettävät materiaalit lajitellaan kotitalouksissa. Jäljelle jäävä jäte hyödynnetään kiertotalouden mukaisesti energiana. Jätevoimaloissa sekajätteestä tuotetaan tehokkaasti sähköä ja lämpöä.

Suomessa on merkittävä jätevoimalakapasiteetti yhdyskuntajätteelle. Vuonna 2017 jätevoimaloiden yhteenlaskettu vuosittainen kapasiteetti on 1,7 miljoonaa tonnia. Tästä kapasiteetista noin 70-80 % on varattu kuntien jätelaitosten kierrätyskelvottomalle jätteelle. Elinkeinoelämän kierrätyskelvottomille jätteille ei ole olemassa riittävästi kapasiteettia vaan niitä joudutaan varastoimaan ja viemään muihin maihin hyödynnettäväksi.

Suomalaiset jätevoimalat ovat Euroopan moderneimpia. Jopa 95 % polttoaineen sisältämästä energiasta muunnetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Jätevoimaloissa tuotetaan 3 TWh kaukolämpöä. Tämä on 8 % Suomen kaukolämmön kokonaistuotannosta. Vastaavasti jätevoimaloissa tuotetaan 1,2 TWh sähköä, joka vastaa noin 2 % Suomen sähkön kokonaistuotannosta.

Jätevoimaloiden lisäksi jätteitä hyödynnetään energiana niin sanotuissa rinnakkaispolttolaitoksissa, joissa jäteperäisen polttoaineen lisäksi käytetään myös tavanomaisia polttoaineita. Rinnakkaispolttolaitoksissa käytetään tyypillisesti polttoaineena energiaominaisuuksiltaan hyvälaatuisia jätteitä eli niin sanottuja kierrätyspolttoaineita sekä tasalaatuisia teollisuusjätteitä. Kierrätyspolttoaineita valmistetaan merkittävässä määrin elinkeinoelämän pakkausjätteistä, jotka omaavat puhtaina ja tasalaatuisina materiaaleina merkittävän kierrätyspotentiaalin. Ne tulisikin ohjata materiaalina kierrätykseen. Useilla kymmenillä voimalaitoksilla on jätepolttoaineiden käyttöön ympäristölupa. Kuitenkin vain arviolta kymmenellä laitoksella tehdään rinnakkaispolttoa merkittävässä määrin.