Kuntajätehuollon tehtävät

Kunnan lakisääteinen tehtävä on huolehtia kotitalouksien jätehuollon kokonaisuudesta: keräyksestä, kuljetuksesta, käsittelystä ja jäteneuvonnasta. Tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta sekä edistää kiertotaloutta. Perusteet tulevat jätelaista.  

Tiivistetysti

• Kunta vastaa kotitalouksien jätehuollosta (myös sako- ja umpikaivolietteet) sekä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotosta.  
• Biojätteen erilliskeräys on pakollinen kaikilla yli 10 000 asukkaan taajama-alueiden asuinkiinteistöillä 19.7.2024 alkaen; 5+ huoneiston taloissa velvoite alkoi jo aiemmin. Kompostointi voi korvata erilliskeräyksen ilmoituksella.  
• Pakkausjätteet (kuten kartonki, lasi, muovi, metalli) kerätään tuottajavastuun ja kunnan yhteistyönä; kunta voi järjestää kiinteistöittäisen kuljetuksen tuottajan järjestämään jätehuoltoon.  
• Kuljetusjärjestelmä päätetään paikallisesti: kunnan järjestämä tai kiinteistönhaltijan järjestämä, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.  
• Maksut peritään jätetaksan perusteella ja niillä katetaan palvelut, mm. jäteneuvonta ja vastaanottopaikat.  

Miten tehtävät on järjestetty?

Suomessa kunnat hoitavat jätehuollon joko itse, kuntayhtymänä tai siirtämällä palvelutehtävät kuntaomisteiselle jätehuoltoyhtiölle. Viranomaistehtäviä hoitaa kunnan osoittama jätehuoltoviranomainen (usein kuntien yhteinen jätelautakunta).  

Asumisen jätehuollon palvelut

• Kiinteistöittäinen keräys: kunta huolehtii kotitalousjätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä.  
• Erilliskeräys: biojätteen erilliskeräys taajamissa, ja yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilla asuinkiinteistöillä 19.7.2024 alkaen. Kunta voi jätehuoltomääräyksissään täydentää tai tiukentaa erilliskeräystä paikallisesti.  
• Pakkausjätteet ja pienmetalli: järjestetään yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa; kunta voi hoitaa kiinteistöittäisen kuljetuksen tuottajan järjestämään vastaanottoon.  
• Vaarallinen jäte: kunta järjestää kotitalouksien vaarallisen jätteen vastaanoton ja käsittelyn, jota tukevat jäteasemat ja alueelliset keräyspisteet.  
• Lietteet: sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat kunnan järjestämisvastuulle.  
• Jäteneuvonta: kunnallinen neuvonta on osa lakisääteisiä tehtäviä ja se voidaan rahoittaa jätemaksulla.  

Kuljetusjärjestelmät

Kunta päättää, järjestetäänkö jätteenkuljetus kunnan kilpailuttamana vai kiinteistönhaltijan järjestämänä. Kiinteistönhaltijan järjestämää kuljetusta voidaan käyttää vain, jos palvelut ovat kattavia, luotettavia ja kohtuullisin ehdoin sekä kokonaisarvio myönteinen. Päätöksenteossa varataan asukkaille mahdollisuus vaikuttaa.  

Maksut ja taksa

Kunta perii jätemaksun palvelujen kustannusten kattamiseksi; taksa määritellään avoimesti ja sen perusteella jätehuoltoviranomainen määrää asiakaskohtaiset maksut. Maksuilla voidaan kattaa myös neuvonta sekä vaarallisen jätteen ja muiden vastaanottopaikkojen ylläpito.  

Velvollisuus liittyä jätehuoltoon

Kunnan vastuulle kuuluva jäte on luovutettava alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen kuljetukseen tai kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunta voi lisäksi määrätä vastaanottopaikan ja käsittelypaikan.  

Yrityksille toissijainen palvelu (TSV)

Jos markkinoilta ei löydy palvelua, kunnan on tarjottava toissijainen jätehuoltopalvelu muille kuin kunnan vastuulle kuuluville jätteille, kun jäte soveltuu kunnan järjestelmään (määräaikainen sopimus).