Kaatopaikoille päätyy nykyisin huomattavasti vähemmän jätettä kuin aiemmin. Biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on lähes kokonaan loppunut, ja samalla kaatopaikkakaasujen määrä on laskenut. Kaatopaikat tuottavat kuitenkin ilmastoa lämmittäviä kaatopaikkakaasuja vuosikymmeniä sulkemisen jälkeen. Suomen Kiertovoima ry KIVOn teettämän selvityksen mukaan nykyinen laskentatapa voi kuitenkin antaa päästöistä todellista suuremman kuvan. Siksi toimialalla halutaan tarkentaa kaatopaikkakaasujen arvioinnin perusteita ja raportointia.
Selvitys tarkentaa kuvaa kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöistä
KIVOn ja sen jäsenyhtiöiden teettämä selvitys kirkastaa kuvaa kaatopaikkakaasupäästöjen arviointimenetelmistä ja nykytilanteesta Suomessa. Selvityksen tavoitteena oli löytää kustannustehokkaita ja nykyistä luotettavampia tapoja arvioida ja raportoida kaatopaikkojen kasvihuonekaasuvuotoja.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja ylläpitävät sekä suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidosta vastaavat kuntien jäteyhtiöt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana seuranneet kaatopaikkakaasujen määrän jatkuvaa vähenemistä. Kaatopaikkojen ympäristöluvat velvoittavat raportoimaan kaatopaikkakaasuja YLVA-tietojärjestelmään FOD-mallin (first order decay) mukaisesti. Laskentamallin antamat kvantitatiivisiin määrityksiin verrattuna suuremmat päästömäärät ovat herättäneet tarpeen tarkemmalle ja kustannustehokkaalle mittaus- ja laskentatavalle.
Yhdyskuntajätteestä vain noin 1 % kaatopaikalle
Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkauskiellon jälkeen tavanomaisen jätteen kaatopaikoille ei juuri ole ohjattu metaania tuottavaa jätettä. Jo ennen kaatopaikka-asetusta biojätteiden ja pakkausmateriaalien erilliskeräys ja käsittely sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen vähensivät jätteen loppusijoitusta kaatopaikoille. Siksi myös kaatopaikkakaasujen tuotanto on hiipumaan päin.
Kaatopaikkakaasujen määrän arvioinnissa käytetään yleisesti hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, kehittämää FOD-mallia. Mallin oletusarvoihin ja tuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, eikä se aina kuvaa riittävän tarkasti kaatopaikkojen nykyisiä olosuhteita.
Mittausmenetelmiä on olemassa, mutta esimerkiksi mikrometeorologiset mittaukset ovat kalliita ja niiden saatavuus Suomessa on rajallista. Lisäksi toimijat raportoivat tietoja YLVA-järjestelmään, kun taas kansallinen kasvihuonekaasuinventaario perustuu osin eri tietoihin. Tähän raportoinnin päällekkäisyyteen halutaan myös löytää ratkaisu.
Yhdenmukainen raportointi tukee jätealan ilmastotyötä
Selvityksen perusteella FOD-mallin käyttöä suositellaan jatkettavaksi, mutta mallin oletusarvoja tulee tarkentaa vastaamaan paremmin todellisia olosuhteita.
“Selvityksessä tunnistettiin tarpeita kehittää kaatopaikkakaasupäästöjen arviointia ja määritystä myös kansallisella tasolla", kertoo selvitystyöryhmään kuulunut FCG:n ympäristöselvitysten tiimipäällikkö Tommi Kaartinen.
Tarkemmat ja yhdenmukaisemmat menetelmät tukevat ympäristölupavelvoitteiden valvontaa, kansallista päästöinventointia sekä jätealan vastuullista kehittämistä. Ne auttavat myös valmistautumaan Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän ja teollisuuspäästödirektiivin vaatimuksiin.
KIVO kutsuu vielä loppuvuodesta SYKE:n ja ympäristöhallinnon edustajat pyöreän pöydän keskusteluun, jossa tavoitteena on löytää ratkaisu kaatopaikoilta vapautuvien kaasujen arvioinnin ja raportoinnin ajantasaistamiseen.
