Hallitus julkisti lokakuun puolivälissä kaksi jätehuollon toimintaympäristön vakauden ja kehittämisen kannalta keskeistä säädösesitystä. Esityksiä on valmisteltu yhdessä sidosryhmien kanssa hallituskauden alusta saakka.
Jätelakia koskeva hallituksen esitys sisältää useita kunnallisen jätehuollon sekä sen infrastruktuurin toiminnalle ja jatkuvuudelle tärkeitä linjauksia. Hankintalain mukaisesta sidosyksiköiden vähimmäisomistusvaatimuksesta säädetään poikkeama. Ilman kyseistä poikkeusta kunnallisen jätehuollon ylikunnalliseen yhteistyöhön perustuva järjestelmä ja infrastruktuuri olisi tullut rakentaa alusta saakka uudestaan. Siinä häviäjinä olisivat olleet erityisesti pienet kunnat. Lisäksi esityksessä on huomioitu EU:ssa käynnissä oleva hankintalainsäädännön uudistus sekä tuore EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö, minkä vuoksi jätealan niin kutsuttu ulosmyyntiprosentti pysyy 10 prosentissa.
Kuntien toissijaista jätehuoltovelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä ehdotetaan tarkennuksia jätteen haltijan perusteluvelvollisuuteen (jonka sisältö tarkentuu myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella). Lisäksi jätelaitosten on jatkossa eroteltava kyseinen toiminta kirjanpidossaan ja sen hinnoitteluun on sisällyttävä kohtuullinen tuotto pääomalle. KIVO pitää muutoksia kohtuullisina.
Kuntien lakisääteisen jätehuollon jätemaksuista säädetään osingonmaksukielto. Osingonmaksu oli tarkoitettu jo aiemmin kielletyksi, mutta sitä ei oltu kirjattu yksiselitteisesti lakiin. KIVO pitää kirjausta tärkeänä, jotta jätehuollon infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen kaikissa olosuhteissa on turvattu jatkossakin.
Ehdotetusta kiellosta kunnille tuottaa jätteenkuljetuspalveluita omana työnään luovuttiin, sillä sen katsottiin olevan kuntien perustuslaissa turvatun itsemääräämisoikeuden vastaista. KIVO pitää linjausta periaatteellisesti oikeana ja tärkeänä, vaikka jätteenkuljetuspalvelut hankintaan tälläkin hetkellä pääasiallisesti markkinoilta.
KIVO pitää myös ehdotettua kierrätyskelpoisen energiajätteen keräyskieltoa tärkeänä askeleena kohti yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystavoitteiden saavuttamista.
Esityksestä tarkemmin eduskunnan sivuilla.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle ehdotetaan muutettaviksi energian alkuperätakuista annettua lakia. Hukkalämmön määritelmää täydennettäisiin tavalla, jonka seurauksena jätevoimala voisi saada jätteen termisessä käsittelyssä syntyvälle lämmölle hukkalämmön alkuperätakuut määräaikaisesti vuoden 2031 loppuun asti.
KIVO pitää esitystä tärkeänä. Kehittynyt jätehuoltojärjestelmä edellyttää, että jätteiden käsittelyn koko arvoketju on hallittu ja jätteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn kaikissa olosuhteissa. Suomalaiset jätteenpolttolaitokset ovat kriittistä jätehuoltoinfraa, jossa orgaanisen kierrätyskelvottoman ja/tai terveys- ja ympäristöhaitallisen jätteen energiatehokkaalle termiselle käsittelylle ei ole näköpiirissä muita kuin polttoon perustuvia teknisiä, kaikissa olosuhteissa toimivia vaihtoehtoja. Käsittelyssä muodostuva lämpö hyödynnetään Suomessa poikkeuksellisen tehokkaasti kaukolämpöjärjestelmissä. Tämän lämmön luokittelu jatkossa niin sanotuksi hukkalämmöksi vahvistaa edellytyksiä jätehuollon ja kiertotalouden kehittämiselle.
Esityksestä tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.