Suomen jätehuoltoa ollaan romuttamassa hallituksen johdolla

''Seurauksena kaaos ja paluu ajassa 40 vuotta taaksepäin"

Uhkakuva: Paluu vanhanaikaisiin kaatopaikkoihin ja metsiin hylätyt roskakasat. Sellainen voi olla suomalaisen jätejärjestelmän tulevaisuus – etenkin syrjäseuduilla.

Matias Penttilä, lakimies, Suomen Kiertovoima: "Jos hallituksen suunnitelmat hankintalain uudistamisesta toteutuvat, kunnallinen jätehuoltojärjestelmä romutetaan ja palaamme ajassa 40 vuotta taaksepäin."

Mistä on kyse?

Hallitus on uudistamassa hankintalakia, mikä aiheuttaa toteutuessaan suuria mullistuksia jätealalla.

• Asukkaan näkökulmasta: Jätehuollon hinta nousee merkittävästi, erityisesti syrjäseuduilla. Päätyvätkö jätteet jäteasemien sijasta metsiin ja maakuoppiin?
• Kuntien näkökulmasta: Jätehuollon järjestämisestä tulee etenkin pienille kunnille kalliimpaa, jopa mahdotonta. Osa voi pudota järjestelmän ulkopuolelle. Jätehuollon huoltovarmuus vaarantuu.

"Kuntien vuosikymmenten aikana yhteistyössä rakentama, tehokkaasti toimiva järjestelmä romutetaan."

Kritisoitu lakimuutos

Hankintalain uudistuksella tavoitellaan

1. julkisten hankintojen tehostamista
2. toimivaa markkinaa ja kilpailua
3. säästöjä.

"Hallituksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat täysin irrallisia toisistaan. Jätealalla toimet eivät tehostaisi yhtään mitään, vaan aiheuttaisivat kaaoksen kunnissa."

Uudistus on herättänyt poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä.

• Etenkin kunnat ja hyvinvointialueet vastustavat esitystä.
• Useat ministeriöt ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat kritisoineet sitä.

Tähtäimessä sidosyksikkö

Lakiesitys rajoittaisi kuntien omistamien yhtiöiden käyttöä.

• Kunnalla tulisi vastaisuudessa olla vähintään 10 prosentin omistus niin kutsutussa sidosyksikössään (tässä tapauksessa jätehuoltoyhtiössä), jotta kunta voi käyttää yhtiötä sen lakisääteisten jätehuollon tehtävien suorittamiseen.
• Suomessa on 26 kunnallista jätehuollon yhtiötä, joista 24 yhtiössä on alle 10 prosentin omistusosuuksia.
• Muutos vaikuttaisi 253 kuntaan, joiden alueella asuu 96 % suomalaisista.

"Kuntien on ratkottava, kuka jää yhtiöön, ketkä lähtevät ja millä hinnalla. Miten käy monivuotisille sopimuksille alihankkijoiden kanssa? Miten jaetaan kallis infrastruktuuri kuten jätteenkäsittelylaitokset? Ei jätevoimalaa voi pilkkoa osiin tuosta vain."

Jäteala rajattava hankintalain uudistuksen ulkopuolelle – "Uudistus siirtäisi markkinoille tasan nolla euroa"

Yhdessä rakennettu. Jätehuollon lakisääteisiä vaatimuksia on tiukennettu vuosi vuodelta. Pääosa kierrätys- ja muista ympäristövastuuvelvoitteista tulee EU:sta.

1. Tiukentunut sääntely on vienyt kuntia yhteistyöhön jätehuollon järjestämisessä.
2. Kuntapäättäjät ja yhdyskuntatekniikan ammattilaiset ovat vuosikymmenten saatossa rakentaneet järjestelmästä kustannustehokkaan ja tasapuolisen.

Matias Penttilä, lakimies, Suomen Kiertovoima: "Kunnallisten jäteyhtiöiden kohdalla ei kierretä hankintalakia tai kilpailuttamisvelvoitetta. Kyse on kuntien välisestä yhteistyöstä niille määrättyjen lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Jätehuollossa yhteistyö on vanhempaa perua kuin koko sidosyksikön konsepti."

Kilpailua on jo

Hankintalain uudistuksella tavoitellaan toimivaa markkinaa, mutta jätealalla vaikutus olisi päinvastainen.

"Markkinoille siirtyisi tasan nolla euroa."

Kuntien sidosyksiköt kilpailuttavat jo nyt todennäköisesti enemmän kuin yksittäiset kunnat pystyisivät kilpailuttamaan uudistuksen jälkeen.

• Kuntien jätealan sidosyksiköt kilpailuttavat 60–70 % liikevaihdosta.
• Suuremmat jäteyhtiöt pystyvät luomaan taloudellisesti järkevämpiä urakkakokonaisuuksia kilpailutuksiin osallistuville yrityksille.

"Sidosyksiköt eivät jätealalla syö markkinoita, vaan luovat niitä monin paikoin."

Pienet kunnat pulassa

Jätehuolto on volyymibisnestä. Pienet kunnat hyötyvät monin paikoin suurista kaupungeista.

"Pienissä kunnissa ei yksinkertaisesti synny riittävästi jätettä siihen, että toiminta olisi taloudellisesti järkevää."

Jos sidosyksiköitä puretaan, pienillä kunnilla ei todennäköisesti ole varaa rakentaa

• kehittynyttä jätehuollon infrastruktuuria
• asiantuntijaorganisaatiota.

"Tämä voi tarkoittaa paluuta vanhanaikaisiin kaatopaikkoihin. Samoin osaajat loppuvat kesken, kun yhtiöiden pakkopilkkomisen jälkeen alueella voidaan tarvita yhden ympäristöpäällikön sijasta kolme päällikköä, kun jokainen organisaatio tarvitsee omansa."

"Kuntien teknisen toimialan työpaikoista jää 22 % täyttämättä jo nyt osaajapulan vuoksi."

Yksinkertainen ratkaisu

Jäteala pitäisi rajata hankintalain uudistuksen ulkopuolelle.

"Jätealalla ei ole mitään sellaista ongelmaa, johon uudistuksella pyritään puuttumaan."