
Suomessa jätteiden kierrätys on kehittynyt oikeaan suuntaan muita Pohjoismaita nopeammin. Tämä selviää Eurostatin yhdyskuntajätetilastosta. Sen mukaan vuonna 2024 Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli parempi kuin Ruotsissa (46 %), Tanskassa (46 %) tai Norjassa (46 %).
Vielä loppuvuodesta 2023 asetelmat kierrätyskirissä olivat toisenlaiset. Silloin analyysissämme nostimme esille sen, että suomalainen yhdyskuntajätehuolto kisasi kierrätyksen onnistumisessa tiukasti paremmuudesta ruotsalaisen järjestelmän kanssa.
Suomen menestystä on siivittänyt mm. kiinteistökohtaisen bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräyksen laajeneminen. Lisää Suomen kehityksestä voi lukea tilastouutisestamme.
Yhdyskuntajätehuollon tavoitteet ja toiminnan reunaehdot pitkälti määritellään EU-lainsäädännöllä. Näin ollen toimialalla on luonnollista tarkastella Suomea osana eurooppalaista kokonaisuutta.
Eurostatin tilasto kertoo hälyttävän viestin: kaatopaikkasijoittaminen on edelleen vuonna 2024 monessa EU-jäsenvaltiossa pääasiallinen yhdyskuntajätteen käsittelytapa. Pohjoismaisessa toimintaympäristössä kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen hyödyntäminen erityisesti lämmön tuotannossa on erityisen merkityksellistä.
Eurostatin uusimmasta yhdyskuntajätetilastosta vuodelta 2024 selviää myös muita kiinnostavia eurooppalaisesta jätteiden käsittelystä. Confederation of European Waste-to-Energy Plants (CEWEP) tarjoaa selkeän koosteen virallisesta tilastosta.
KIVO edustaa suomalaisia jätevoimaloita CEWEP-yhteistyössä.